Organisaatiomallin johtaminen

Ensiksi kommentti koko viikkoa koskien, on ollut mielenkiintoisia aiheita ja siihen liittyneitä luentoja. Paljon uutta ihmeteltävää, toisaalta ahaa-elämyksiä siitä miten asiat kytkeytyvät toisiinsa ja oppii linkittämään niitä ympärillä vellovaan maailmaan ja sen järjestykseen. Elämä itsessään on johtamista ja oppimista, jotta ymmärtää mitä näkökantaa eri ihmiset edustavat.

Tästä päästään keskiviikon aiheeseen eli osuustoimintaan ja osuuskunnan johtamiseen. Meille oli puhumassa Pohjois-Karjalan osuuskaupan (PKO) toimitusjohtaja Juha Kivelä. Aluksi hän sanoi, että on erilaisia näkökulmia, ei vääriä eikä oikeita, vaan eri näkökulmia siitä miten asiat nähdään. Esitystä piti kuunnella kriittisellä korvalla, isosta organisaatiosta kun on kyse ja puhutaan sen kielellä, se pyrkii välttämään kilpailijan mollaamisen. Kilpailua korostettiin, sillä seisova vesi ei ole hyvästä, vaan aina pitää kehittää ja uudistua, muuten kilpailijat menevät ohi. Kilpailukyvyn kehittäminen on keskeytymätön prosessi: se ei pääty. Puheessaan hän myös korosti Pohjois-Karjalan osuuskaupan tuomaa elinvoimaisuutta ja hyvinvointia Pohjois-Karjalan alueelle. Onko kuitenkaan hyvä, että kilpailu on näin yksipuolista ja hinnat yhden määrättävissä? Heidän toimintansa menetys riippuu osin myös siitä, miten maakunnalla homma luistaa. Lisäksi Kivelä mainitsi tuloksellisuuden positiivisuuden kehän, mikä ruokkii ympärillä olevaa henkilökunnan sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä. Tätä itseasiassa sivuttiin myös kalamaljakeskustelussa: mitä on organisaation hyvinvointi ja miten se otetaan huomioon.

Johtajan omat näkökulmat, joita hän toi esille esimerkin tavoin. Asenne, tahto ja rohkeus merkitsevät paljon, pitää uskaltaa tehdä asioita. Ketään ei haeta mukaan kotisohvalta toimintaan. Keskiarvoon tyytyminen ei riitä, se ei auta, aina tulee kehittyä ja oppia uutta. Erityisesti mieleeni jäi, että ”on puhujia ja on tekijöitä”. Harvoin sitä näin kuulee toimitusjohtajan puhuvan ja se oli aika opettavaista.

Luennolla käytiin PKO:n strategiaa lävitse ja kuinka se aina uudelleen muodostuu, säännönmukaisesti. PKO:n on hyvä esimerkki erilaisesta organisaatiomuodosta ja sen toiminnasta. Kaikilla meillä on omat tavoitteet ja strategia siihen, kuinka saavuttaa tavoitteet. Välttämättä se ei ole niin tietoista kuin organisaatioilla yleensä.

Keskustelimme meidän näkökulmistamme liittyen Osuuskaupan ja Keskon päivittäistavarakaupan markkinoiden hallintaan. Ajankohtainen esimerkki löytyy saman päivän uutisista.(http://www.hs.fi/ilta/18112015/a1447829767012)  Kesko aikoo ostaa Valintatalot ja Siwat pois kilpailusta. Uskomme, että Siwa ja Valintatalo pysyvät ennallaan, mutta ainakin bonuskorttijärjestelmä Pinsin uskomme hautautuvan plussakortin alle. Oletamme myös, että hintataso siirtyy markkinoiden tasolle tai vähintään kilpailukykyisemmiksi. S-ryhmä hallitsee monien kaupunkien katukuvaa, mutta Suomen lähikaupan ostettuaan Kesko tulee saamaan vähän lisää aluetta itselleen - ja kahden suuren välinen kilpailu jatkaa laajenemistaan.