Innovaation ja muutoksen johtaminen

Miksi suomalaiset innovaatiot harvemmin saavat tuulta siipiensä alle? Suomesta on lähtöisin monia ainakin maan rajojen sisällä tunnettuja innovaatioita, mutta emmekö osaa markkinoida niitä ulkomaille tarpeeksi hyvin? Luennolla tulleista esimerkeistä emme edes tienneet kaikkien tulevan Suomesta, mutta tässä jotain tuttuja: neuvolajärjestelmä, äitiyspakkaus, tekstiviesti, Angry Birdsistä ja Muumeista puhumattakaan. Astiankuivauskaappikin on tutkimuksen kautta syntynyt innovaatio, joka on silti jäänyt hyvin vähäiseen tietoisuuteen maailmalla. Pelkäämmekö me epäonnistumista? 


Innovaatioita tai niiden elinkaarta jaetaan kolmeen ”ryhmään”: uutta luovat, ylläpitävät ja tehostavat. Uutta luovat innovaatiot lisäävät työpaikkoja. Tämä olisikin kaikista optimaalisin vaihe innovaatiolle, mutta ei yleensä kestä kovin kauaa. Esimerkkinä Rovion Angry Birds-peli, joka muutama vuosi sitten alkuvaiheessaan oli suuressa suosiossa ympäri maailman, mutta joka nyt irtisanoo 800 työntekijästään lähes kolmanneksen. Ylläpitävät innovaatiot työllistävät jonkin verran; tällaisia ovatkin suurin osa isoimmista innovaatioista kuten käyttöjärjestelmä Linux, Abloy… Tehostavat innovaatiot ovat monesti tuotannon kannalta hyviä, mutta ne lähes poikkeuksetta vähentävät työpaikkojen määrää. Kun ideoidaan jokin tehokkaampi tai nopeampi ratkaisu, henkilöstöä tarvitaan vähemmän ja osa työstä saattaa automatisoitua. Mikä innovaatioiden leviämistä sitten voi estää? Miten voimme tehdä innovaatioita, jotka luovat uusia työpaikkoja niiden vähenemisen sijaan? 

Pohdimme, että Suomen markkinointi ulkomaille ei ole tarpeeksi raivokasta. Emme ehkä ole yhtä hyvin verkostoituneita suurien markkinoiden valtioiden kanssa. Miten innovointia voi sitten ,edistää? Hyvä innovaatioilmapiiri saadaan luomalla organisaation olosuhteet otollisiksi ja antamalla työntekijöille aikaa luovaan työskentelyyn. Usein uudet innovaatiot syntyvät vanhingossa ja nimenomaan tilanteissa, jotka ovat varsin yllättäviä. Vastaavasti on monia tapoja tappaa luovuus ja innovaatio. Johtajan liiallinen tarkkailu ja määräily johtaa kaavojen kangistumiseen ja epäluovuuteen. Kommunikaatiokatkoksilla estetään tiedon välityminen työntekijöille, mikä estää ongelmanratkaisun ja luovien ideoiden syntymisen. 


Innovaatioiden tulevaisuus kuulostaa mielenkiintoiselta. Puhutaan x- ja y-sukupolvista: x-sukupolvi on niin kutsuttu tuottajasukupolvi, jonka aikana uusia innovaatioita syntyi hurjasti. Meidän ikäluokkamme kuuluu y-sukupolveen, jota kutsutaan kuluttajasukupolveksi. Miten käy uusien innovaatioiden kehittymisen, jos kaikki ovat tottuneet vaan kuluttamaan jo tunnettuja innovaatioita?

(http://www.pitt.edu/~jdnorton/teaching/HPS_0410/chapters_2015_Jan_1/quantum_theory_completeness/index.html)

Luennolla mainittiin kuuluisia epäonnistujia, joiden ei pitänyt ikinä menestyä. Tässä esimerkkinä Einstein.