keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Viestinnän johtaminen

Mitä viestintä on? Viestintä on suoraa tai epäsuoraa kommunikaatiota, joka voi olla verbaalista, mutta myös non-verbaalista ilmaisua. Ilmeet, eleet ja olemus ovat siis jatkuvaa viestintää, vaikka sitä ei edes tulisi ajatelleeksi. Verbaalista viestintää on kommunikaatio ja sen monet eri muodot. Kommunikaatio on ideoiden ja tunteiden vaihtoa, mutta myös tarinan kerrontaa ja se voi  herättää tunteita. Viestintää korostaa se, että siihen osallistutaan ja se on vuorovaikutuksellista. Viestintä on oleellinen osa organisaation toimintaa ja kehittymistä, minkä lisäksi se yhdistää organisaation eri toiminnot yhteen. Sisäinen viestintä on osa organisaation kulttuuria ja vaikuttaa työilmapiiriin.

Viestintää voidaan tarkastella myös johtajan näkökulmasta. Johtajan tulee osata kommunikoida ja välittää viestiä eteenpäin. Tämän vuoksi todella suuri osa johtajan ajasta kuluu nimenomaan viestintään ja kommunikaatioon. Hyvän johtajan tulee osata hankkia sekä välittää tietoa, muiden kuunteleminen ja neuvotteleminen ovat myös johtajan viestintätaitoja. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu niin epävirallisten keskustelujen hallinta kuin julkisten lausuntojen antaminen. Yksi keskeinen osa johtajan hyvää viestintää on kommunikaatio alaisten kanssa. On tärkeä tietää miten viestiä tärkeistä ja virallisista asioista ja milloin tilanne on epävirallinen ja rennompi. Johtajan heikko ja välinpitämätön viestintä aiheuttaa alaisille pahimmillaan luottamuspulaa ja työilmapiirin heikkenemistä.

Oheinen Helsingin Sanomien artikkeli käsittelee juuri organisaation johtajan viestintää, jonka työntekijät tuntevat epämiellyttäväksi. Johtajan tulisi miettiä miten hän viestii alaistensa kanssa ja missä tilanteissa menee hyvän maun rajat, esimerkiksi yt-neuvotteluissa. Uuden johtajan tullessa mukaan organisaatioon on hänen hyvä ottaa huomioon jo olemassa olevat viestinnän tavat ja kertoa omat näkemyksensä viestintään. Mahdollisuuksien mukaan tuoda myöhemmin omia viestintää edistäviä toimintoja, mikäli ne soveltuvat organisaatiokulttuuriin. 
http://www.hs.fi/talous/a1448003740140?jako=c6ac4f07269a7c9442d2d5942ec9e289


Organisaatiot pyrkivät luomaan toiminnalleen ja tuotteilleen brändejä, jotta ihmisten tietoisuus lisääntyisi.  Samalla yritykset pyrkivät vaikuttamaan kuluttajien ostopäätöksiin ja mielipiteisiin. Hyvällä ja harkitulla brändäyksellä yritys saavuttaa todella paljon. Hyvä brändi tunnetaan ympäri maailmaa ja pelkällä tuotteella kuluttaja osaa päätellä mitä on luvassa. Kuluttajille on muodostunut myös vahvoja mielikuvia eri bärndeistä ja se voi vaikuttaa heidän ostopäätöksiinsä.  Kun tunnettavuutta tulee lisää ja ihmisten tietoisuus lisääntyy, ei yrityksen tarvitse edes enää sijoittaa rahaa suuriin mainoskampanjoihin, koska ihmiset toimivat ns. välillisesti ja jopa tiedostamattaan tuotteen mainostajina.




(Nokia: https://www.flickr.com/photos/gsi-r/4358797254)
(Boss: http://www.fakeblack.com/fake-hugo-boss-jeans/)
(Starbaucks: http://www.newsgeneration.com/2014/09/12/starbucks-goes-social/)
(Coca-cola: http://logos.wikia.com/wiki/Coca-Cola)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti