Organisaatioissa on sekä piileviä että näkyviä organisaatiokulttuuria koskevia toimintatapoja. Näkyviä ovat esimerkiksi yrityksen tavoitteet, säännöt, työnjako ja ulkoinen habitus. Ne ovat vain jäävuoren huippu. Piileviä tekijöitä ovat sen sijaan vuorovaikutus, asenteet, keskinäiset suhteet ja arvot. Luennoilla esimerkkinä käytettiin Disneytä, jossa työntekijöillä on tarkat pukeutumissäännöt, sillä se on iso osa yrityksen ulospäin näkyvää kulttuuria. Ulkopuolisena on vaikea havaita Disneyn piileviä toimintatapoja: he ovat onnistuneet luomaan itselleen lähes satumaisen imagon. Organisaatiokulttuurin kannalta ajateltuna jopa sen leikkimielisen lastenmaailman takaa löytyy tietyt käyttäytymissäännöt, varmasti myös eriarvoisuutta, erilaisia suhteita ja asenteita työmaailmaa kohtaan. Siksi Disney onkin hyvä esimerkki kuinka näkyvä ja piilevä organisaatiokulttuuri eroavat toisistaan.

(http://www.lainaaja.fi/blogi/2012/02/01/mika-yhteys-on-pikavipeilla-ja-jaavuorilla/)
"Järki ja tunteet kuuluvat nykyään mukaan organisaatiokulttuuriin. Mielestäni tosin monessa yrityksessä ollaan hyvin formaalisti ja sitten vapaammalla voidaan olla rennommin jopa nauraa ja heittää vitsiä. Töissä ollaan muodollisesti ja hoidetaan työtehtävät ja lähdetään kotiin." -Päivi
Organisaatiokulttuuriin liittyy myös valta-aseman korostaminen rakennuksilla tai monumenteilla. Ne ovat etenkin aiemmin olleet vallan ja vastakkainasettelun symboleina. Esimerkiksi The White House ja Ruotsin kuninkaanlinna korostavat instituution valtaa ja voimakkuutta. Nykypäivänä organisaatiot ja johtajat haluavat olla helposti lähestyttäviä ja lähempänä ihmisiä. Enää ei ole tarvetta korostaa korkeampaa asemaa rakennuksin ja patsain.
Erilaisia näkökulmia organisaatiokulttuureista on mielestämme hyvä tunnistaa. Kaikista parhaiten toimivaksi näkökulmaksi väittäisimme integraatiota, jossa koko työyhteisellä on yhteiset normit ja arvot, jolloin matka yhteiseen päämäärään on sujuvampaa. Differentiaatio (organisaation sisällä useita kulttuureja, eri kulttuurit vaihtelevat) ja fragmentaatio (pirstaleinen kulttuuri, ei juurikaan mitään yhteistä, epävakaa) ovat haasteellisia niin johtajan näkökulmasta kuin työntekijöistäkin. Erilaiset näkemykset ja keskenään erilaiset käyttäytymissäännöt voivat johtaa helposti konflikteihin ja vääriin ratkaisuihin ja ylipäätään huonoon ilmapiiriin. Organisaatiokulttuurin kehittäminen ei ole yksin johtajan vastuulla: jokaisen tuodessa oman panoksensa laajan ja avoimen kulttuurin luomiseen on todennäköisempää, että ilmapiiri säilyy kaikille mieleisenä. Tässä onkin yksi toimivan organisaation perusajatuksista - jokainen tehköön parhaansa yhteisön edistämiseksi asiassa kuin asiassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti